Lumen pudotus katolta: milloin se on pakko ja kenen vastuulla

Katolla oleva lumi on kaksi eri ongelmaa yhtä aikaa. Toinen on paino, joka rasittaa rakennetta. Toinen on se, mitä katolta putoaa alas — ja siitä on säädetty laissa.

Mitä laki sanoo

Järjestyslain 5 pykälä velvoittaa rakennuksen omistajan tai haltijan huolehtimaan siitä, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

Tämä on aktiivinen velvollisuus, ei passiivinen. Varoituskyltin pystyttäminen ei täytä sitä yksinään: kylttiä käytetään väliaikaisena toimenpiteenä sillä aikaa, kun lumi poistetaan, ei sen sijasta.

Vastuu on kiinteistöllä myös silloin, kun työ on ulkoistettu. Sopimus urakoitsijan kanssa siirtää työn suorittamisen, ei lakisääteistä vastuuta.

Paljonko lumi painaa

Lumen tiheys vaihtelee enemmän kuin useimmat arvaavat, ja juuri siksi sentit eivät kerro kuormasta suoraan.

Vastasatanut pakkaslumi voi olla alle 50 kiloa kuutiometriltä. Kevättalvella tiheys on tyypillisesti 200–300 kiloa kuutiometriltä. Vanha, sulava lumi voi olla yli 400.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama 40 sentin kerros painaa tammikuussa ja maaliskuussa aivan eri verran. Vaarallisin hetki ei ole kovan lumisateen jälkeen vaan suojasään jälkeen.

Vesi tekee saman ilman uutta lunta: 60 sentin lumikerrokseen satava vesi voi lisätä kattokuormaa noin 30 kiloa neliötä kohden.

Alueellinen ero on suuri. Länsirannikolla 50 sentin kerros voi jo lähestyä mitoituskuormaa, Lapissa vastaava tilanne vaatii noin 80 senttiä.

Milloin katto pitää tyhjentää

Kolme merkkiä, joista ei kannata neuvotella:

Yli 30 senttiä lunta matalalla katolla, erityisesti tasakatolla, jolta lumi ei valu itsestään.

Kerros, joka on ehtinyt jäätyä. Jäätynyt kerros ei painu kokoon eikä liu'u, ja siihen kertyy uusi lumi päälle.

Räystäille muodostuneet jääpuikot ja jäävallit. Ne kertovat, että katolla sulaa ja räystäällä jäätyy, ja ne ovat juuri se putoamisvaara, jota järjestyslain kohta koskee.

Vanhoissa taloissa raja on alempana kuin uusissa. Nykyisillä mitoituskuormilla rakennetut katot kestävät enemmän kuin 1960-luvun rakennus, jonka kattotuolit on mitoitettu oman aikansa ohjeilla.

Mitä me teemme ja mitä emme

Tämä on syytä sanoa suoraan, koska kattotyö jaetaan kahteen hyvin erilaiseen luokkaan.

Teemme: matalien rakennusten tasakatot. Autotallit, katokset, terassien katot, varastot, laajennukset ja yksikerroksiset talot.

Emme tee: harjakatot, kerrostalot, jään pudotus korkealta räystäältä. Ne ovat köysityötä, johon tarvitaan oma turvallisuuskoulutus ja putoamissuojauskalusto. Emme myy työtä, jota emme tee turvallisesti.

Jos kohde kuuluu jälkimmäiseen luokkaan, sanomme sen heti ja neuvomme kysymään kattoturvallisuuteen erikoistuneelta yritykseltä.

Miksi tätä ei kannata tehdä itse

Katolta putoaminen on Suomessa yksi yleisimmistä vakavista kotitapaturmista, ja talvikatto on liukas kolmella tavalla yhtä aikaa: lumi, jää ja pellin oma pinta.

Toinen riski on katto itse. Väärä työkalu naarmuttaa pellin pinnoitteen tai repii huopakaton, ja vaurio näkyy vasta keväällä vuotona. Lumi poistetaan muovilapiolla tai lumikolalla, ei metallilla, ja viimeiset senttimetrit jätetään paikalleen suojaamaan kattopintaa.

Kolmas on se, mitä alla on. Katolta pudotettu lumi ei pysähdy siihen, mihin sen ajattelee pysähtyvän — alta siirretään autot, roska-astiat ja kulkureitti eristetään ennen kuin ensimmäinen lapiollinen lähtee.

Taloyhtiölle

Katon lumitilanne kuuluu isännöitsijän seurattaviin asioihin, ja sen kirjaaminen kannattaa: milloin tarkastettu, mitä havaittiin, mitä tehtiin. Ilman kirjausta vahinkotilanteessa ei ole näyttöä siitä, että seuranta oli järjestetty.

Kausisopimukseen kannattaa kirjata erikseen, kattaako se katon vai vain maantason. Näiden oletetaan usein kuuluvan samaan sopimukseen, vaikka ne ovat eri työ ja eri kalusto.

---

Lumitöiden sivulla on eritelty, mitkä katot teemme. Sopimuksen kirjaukset — lähtökynnys, aikaikkuna ja alueiden rajaus — käydään läpi lumityösopimuksen artikkelissa.